Noniin, josko saisi kirjoitettua jotain :). Päästiin lauantaina kotiin sairaalasta eli siitäkin on jo kohta viikko. Oli aivan mahtavaa päästä kotiin. Sairaalassaolo ahdisti tosi paljon kun samassa huoneessa oli melkosen äkäinen pikkuneiti enkä oikeen saanu nukuttua. Kotona on saanut unta juuri sen verran mitä keijo suo ja keijohan kyllä suo :). Se menee kymmenen maissa yöunille ja heräilee syömään kahden maissa. Sitten kuudelta se vaatii hieman huomiota ja nukkuu tutin saatuaan puoli kahdeksaan. Päivisin se nukuskelee melko paljon myös. Aamuisin ja päivisin pidempiä pätkiä ja iltasin sitten vähän lyhyempiä.

Vaikuttaa siis melko helpolta tapaukselta ainakin vielä ^__^.  Painokin saatiin nousuun ekojen päivien pudotuksen jälkeen. Mulla nousi maidot lauantai-iltana niin sen jälkeen ei sitten oo enää ollu painon kanssa ongelmaa. Keskiviikkona neuvolatäti kävi punnitsemassa keijon ja se oli hienosti saanut syntymäpainonsa jo viikossa takaisin. Ulkonäöstäkin kyllä huomaa että painoa on vähän tullut lisää. Posket pullottaa :>. Terkkatäti kertoili myös kaikenlaista vauvaan liittyvää infoa ja saatiin ekat neuvola-ajat ja mulle jälkitarkastuaika. Tsemppasi vaan käyttämään maalaisjärkeä tilanteessa kuin tilanteessa ja luottamaan siihen, että me ollaan parhaat vanhemmat omalle lapsellemme.

Mies on ollut tämän viikon isyyslomalla ja se on kyllä helpottanu huimasti. Nostan hattua niille, jotka joutuu olemaan nämä ekat viikot yksin. Kyllä ois varmasti kodinhoito jääny ihan jäihin tai omat syömiset jos ei ois toinen ollu laittamassa asioita. Ens viikolla mies palannee töihin niin sitten alkaa ihan arki kahdestaan vauvan kanssa. Tänäänkin ollaan kahdestaan koko päivä kun mies on päiväreissulla Helsingissä. Käytiin keijon kanssa kävelyllä postissa ja kahvilassa. Oli mukava huomata miten ystävällisiä ihmiset on kun liikkuu vaunujen kanssa. Ja sitä fiilistä kun pääsee ulos! Terkkatäti antoi meille luvan ulkoilla niin hyvällä omallatunnolla voi vaunuilla. On vaan niin mahtavaa että voi liikkua neljän seinän sisältä pois halutessaan.

Oma jaksaminen on ollut tosi hyvä johtuen varmasti paljolti siitä, että keijo nukkuu niin hyvin. Oon paljon nukkunu päikkäreitä päivisin sillon kun keijokin nukkuu. Huomaa, että illalla tulee itku jos ei oo päikkäreitä nukkunut :P. Muutenkin on hormonit heitelly aivan hurlumheita. Vaikka olin tietoinen että itku saattaa olla herkässä niin on tää silti yllättänyt. Melkeen mistä tahansa saa itkun aikaiseksi ja välillä ei tarvi olla ees syytäkään :P. Kroppa on palautunut synnytyksestä myös ihan ok. Kävelykään ei tunnu enää kovin pahalta.

Sellaista meille :)

Adalmis ja keijo 1vko 2pv