Pitkästä aikaa koneen äärellä niin että voi kirjoittaa pidemmän pätkä kuin pari sanaa :). Viikko sitten palailtiin kesälomareissusta. Kuljettiin pari viikkoa autolla ympäri etelä-Suomea. Reitti oli jotakuinkin tälläinen Oulu-Orivesi-Helsinki-Orivesi-Mikkeli-Voikoski-Seinäjoki-Helsinki-Viitasaari-Oulu. Seinäjoella oltiin Provinssirockissa me kahdestaan ja Kaapo oli hoidossa mummolassa. Oli aika jännää olla ihan kahdestaan liikenteessä pari päivää. Helsingissäkin päästiin näkemään kavereita kahestaan kun mummi hoiti Kaapoa. Nuo kahdenkeskiset hetket on kyllä tullu tarpeeseen nyt kun on taas arkeen palattu. Reissu meni tosi mahtavasti. Kaapon kanssa oli tosi helppoa matkustaa. Se nukkui suurimmaksi osaksi kaikki automatkat ja tykkäsi tietysti kun nähtiin sukulaisia ja tuttavia jotka jaksoi höpöttää sen kanssa. Mutta huomasi siitäkin sitten kun palattiin kotiin että oli se aika poikki. Nukkui melkein koko tiistain päikkäreitä :). Itsekin olisin mielelläni nukkunut, mutta kaveri turautti vaipan täyteen tavaraa niin eipä siinä vieressä hirveesti tehny mieli nukkua :P. Samaisena iltana järjesti kakkashown kylpyaikaan kun päätti kylpyveden maustaa kikkareillansa :D. Siinä vaiheessa jo vähän nauratti kyllä kun oli just saanu puunattua kaverin päästä varpaisiin niin sitten veden pinnalla alkaa kellua epämääräistä tavaraa :D.

Viime viikon keskiviikkona käytiin sitten 3kk neuvolassa. Sen olisi pitänyt olla jo vähän aikaisemmin, mutta tuo reissu tuli vähän tielle. Kaapo oli kasvanu hurjasti pituutta, 4cm oli tullut lisää viime kerrasta ja neuvolatäti mittasi ihan kahteen kertaan että onko ees totta. Mutta kuitenkin käyrät oli sitten ihan tasaset että en oikeen tiiä mitä se vauhkos :P. Pituutta oli siis huimat 64,5cm ja painoa 6970g. Aika iso jötikkä siis jo. Kaapo sai taasen kehuja reippaudestaan ja meinasihan se melkeen lähteä karkuun siitä tutkimuspöydältäkin. Nykyään kun se kääntyy vatsalleen niin täytyy heti alkaa sätkiä ja potkia että josko pääsis vähän eteenpäin. Täti oli eri kuin viime kerralla niin siksi se kai oli niin yllättynyt Kaapon reippaudesta. Meidän raskaudenaikainen neuvolatäti ja joka nämä Kaaponkin ekat neuvolat hoiti jättäytyi pois joihinkin muihin hommiin. Kuulin jo tossa toukokuun lopulla että se ei enää siellä oo. Nyt oli joku joka oli vaan enää pari päivää ja ens kuussa taas sit joku toinen. Toivottavasti kuitenkin olis sit joku pidempiaikanen ettei joka kerta vaihtuis. Kaaponkin kannalta ois mukava että joka kerta olis sama naama vastassa. Vaikka eipä toi kyllä ainakaan vielä ujostele tai vierasta ketään. Kaikille tuntemattomillekin väläyttelee hymyjä.

Kaapo kääntyi ekaa kertaa selältä vatsalle noin kuukausi sitten. En tosin todistanut tapahtumaa vaan teki sen mun selän takana salaa. Olisko ehkä käynyt jotenkin vahingossa tai sitten lelukaaren leluja hyväksikäyttämällä koska ei se kovin montaa kertaa sitä oo tehny kovalla lattialla sen jälkeen. Pehmeellä alustalla menee kyllä jo ihan heittämällä. Eilen kääntyi vaunuissakin puoliunissaan ja kun oltiin iltakävelyllä niin pötkötteli pitkään aikaa vaunuissa vatsallaan yrittäen ryömiä eteenpäin rättejä hyväksi käyttäen. Hirveä hinku sillä on jo liikkua ja istuminen on myös tosi kivaa. Tänä aamuna sängyllä nostin sen käsistä selältään vähän niinkuin istumaan niin kaveri ponnisti jaloilla itsensä seisomaan! Olin hieman äimänkäkenä että jopas. Ei se oo enää mikään pikkuvauva, nyyyyh!

Viime yöt on menny aika pätkittäisillä unilla ja päivätkin on oltu vähän kärttyisiä. Tänä aamuna kokeilin alaikeniä ja siellä kyllä tuntui pieni piikki. Se ehkä aiheuttanee kärttyisyyttä. Itellä alkaa pää vaan olemaan ihan tööt kun ei saa nukkua pitkiä pätkiä. Viime yönä noin puolen tunnin välein piti nousta laittamaan tutti kaverille suuhun ja kääntämään kyljelleen. Kaapohan tietty nukahtaa sillä sekunnilla uudestaan mutta ite ei ihan niin nopeesti saa unesta kiinni. Ja sitten kun aamulla ite luovutin ja nousin sängystä ylös niin eikös kaveri nukahtanu samantien ja nukkuu edelleen. Kaipa sitäkin väsyttää kun niin useesti heräilee. Se on kuitenkin tähän asti nukkunu sillä yhellä heräämisellä jopa reissusakin jossa kuitenki nukuttiin aina vähän missä. Mutta tätä mä oon sanonu kun ihmiset on onnitellu hyvin nukkuvasta lapsesta että varmasti tämäkin muuttuu vielä. Toivon että tää vaihe ei kestäis kuitenkaan ihan hirvittävän kauaa. Josko se hammas sieltä puhkeais pian.

Toukokuun puolivälissä Kaapo sai ekat rokotuksensa. Ollaan sellaisessa tutkimuksessa mukana niin saatiin kaikki rokotukset sitten sieltä ja saadaankin kaikki mitä ennen 1 vuotta annetaan. Kaapolle ei tullu sen kummempia oireita. Väsynyt se oli koko sen päivän rokotuksen jälkeen ja lämpö oli vähän koholla, mutta kiukkuinen tai kipuinen ei onneksi ollu. Oli kyllä nii hupaisaa kun äijä heräs vaan tissille ja sitten nukahti taas. Ihan niinku silloin vastasyntyneenä :). Pistokset Kaapo otti rauhallisin mielin. Vähän piti rääkästä, mutta rauhoittui tosi nopeasti. Reipas poika!

Ennen reissua alettiin antamaan Kaapolle velliä iltaisin ja alotettiin myös maistelemaan soseita. Nyt perunaporkkanavelliä menee illalla 2dl ja soseita 14-15 aikaan purkillinen ruokasosetta ja puoli purkkia "jälkkärisosetta". Mistään ei oo tullu mitään oireita. Selkeesti on tyypillä hyvä vatsa :). Neuvolassa vähän toppuuteltiin että sosetta ei tarttis vielä antaa kun niin hyvin kasvaa, mutta jotenkin tuntuis ihan tyhmältä juottaa sit ihan hirveitä määriä maitoakaan.

Imetys lopetettiin viime viikolla kun maito alkoi ehtyä. Vaikka eihän sitä missään vaiheessa mitään hirvittäviä määriä tullukaan, mutta siis imetin kuitenkin aina ennen kuin annettiin Tuttelia. Nyt sitten mennään pelkällä korvikkeella. Vaikka en missään vaiheessa aivan hirveesti innostunu imetyksestä niin oli se silti henkisesti tosi rankkaa lopettaa se. Tuntuu ettei lasta saa niin lähelle mitenkään muuten kuin imettäessä. Välillä on ihan hirveesti tehny mieli vielä antaa tissiä, mutta oon pysyny päätöksessäni, koska hankalammaksihan se tulee jos ei lopeta kerrasta. Oon kyllä huomannu että Kaapo välillä ottaa kiinni mun tissistä niin kuin jotenkin kaipais sitä. Tosin ei tuon ikäinen varmaan vielä sellasta tajua, kai? Luultavasti ihan mun mielikuvituksen tuotetta. Haikea on tosiaan mieli kun tuntuu että yksi vaihe vauvaelämästä on ohi eikä siihen voi enää palata. Niiisk.

 

Olihan paljon kerrottavaa :). Seuraava rokotuskerta on 11.7 ja seuraava neuvola 14.7. Niitä siis odotellessa :).

 

Aurinkoisia kesäpäiviä (täällä sataa ihan kohta aivan kaatamalla..),

 

Jenska ja Kaapo pian 3,5kk